Kelvin (symboli: K) on lämpötilan mittayksikkö. Se on nimetty Lontoon insinöörin ja fyysikon William Thomsonin mukaan, joka nostettiin lordi Kelviniksi vuonna 1892, neljä vuotta kuolemansa jälkeen. Kelvin-asteikko on absoluuttinen, termodynaaminen lämpötila-asteikko, jonka nollapisteenä on absoluuttinen nollapiste, lämpötila, jossa kaikki lämpöliike lakkaa termodynamiikan klassisessa kuvauksessa. Kelvin-yksikkö on yhtä suuri kuin yksi kvadrantti termodynaamisesta lämpötila-asteikosta (ainakin teoriassa), joka vaihtelee nollasta maksimiarvoon plus ja miinus 273,15 astetta. Kelvin-asteikko on laajalti käytössä tieteessä ja tekniikassa. Kelvinin lämpötilayksikköä käytetään absoluuttisen lämpötilan mittana. Se vastaa 0 °C:ta ja 273,15 K (Kelvin-astetta) on -273,15 °C, tai 0 ° Kelvin on yhtä suuri kuin VSMOW:n (standardikeskimääräinen valtameren vesi) kolmoispiste. On olemassa useita yksiköiden yhdistelmiä ja muunnoksia, joihin liittyy Kelvinin lämpötila. Jos haluat muuntaa Fahrenheitin ja Celsiuksen välillä kelvineinä, sinun on lisättävä 273,15 Fahrenheit-arvoon saadaksesi sen arvon kelvineinä. Esimerkiksi lisäämällä 273,15-212 Fahrenheit-astetta saat noin 373,15 kelviniä.

Fahrenheit on lämpötila-asteikko, joka perustuu fyysikko Daniel Gabriel Fahrenheitin (1686–1736) vuonna 1724 ehdottamaan lämpötila-asteikkoon, joka käyttää yksikkönä Fahrenheit-astetta. Se on nimetty tähtitieteilijä ja fyysikko Gabriel Fahrenheitin (1686–1736) mukaan. Alkuperäisessä mittakaavassa veden jäätymispiste on 32 astetta ja kiehumispiste 212 astetta. Yksikkö tunnetaan myös nimellä Farenheit tai Reaumur. Tieteessä ja ruoanlaitossa Fahrenheit-asteikko on yleisesti käytössä Yhdysvalloissa. Tämä lämpötila-asteikko on nimetty tähtitieteilijän Gabriel Daniel Fahrenheitin (1686-1736) mukaan. Celsius-lämpötilayksikkö on nimetty ruotsalaisen tähtitieteilijän Anders Celsiuksen (1701-1744) mukaan.